Ka hella nano Santarafirik, waɗii duuɓi 15 nii, ruggiyankeeɓe inniraaaɓe Zaragina’en ɓillanii jamaa on haa yawtii keerol. Ko aynooɓe Fulɓe ɓen, wonuɓe Santarafirik fayda gila teemedannde woni ko ɓuraa lorreede e juuɗe ruggiyankeeɓe ɓen. Nde tawnoo hiɓe ƴettiraa wa jom jawdi’en sabu cogge maɓɓe na’i ɗen, zaragina’en no yiɗi yanude e maɓɓe wujja ɓe jawle-dariiɗe maa jaɓta ɓiɓɓe maɓɓe. Cottiigu ngu ɓe ƴamtata ngun no ara haa miliyonji faran cfa (ɗum no yona 1500 €). On tuma non Fulɓe ɓen tawa ko maa yeeyita na’i mum ɗin fii heɓugol kaalisi hatonjinaaɗo on. Ko non nguure Fulɓe bajjo on yaltirta e juuɗe maɓɓe.

Nde tawnoo FACA (konuuli ndeenaagu Santarafirik ɗin) alaa feere ukkitaade e haɓo zaragina’en to buruure, aynooɓe na’i ɓen waɗtii jooni yuɓɓinande hoore mum’en ndeenaagu mum’en. Alkaaliiɓe komiinji jogiiɗi ngaynaaku ɗin sincii mojobe ndeenaagu faliiɗe laanye e kure-ɓaaru fii danndugol cogge ɗen e lomtagol laamu ngun e nder haɓo ruggiyankeeɓe ben maa si paykoy wujjaama. Jooni kala komin jogiiɗo ngaynaaku hino jogii mojobe laanyooɓe daraniiɓe kisal oorɗe ɗen. Laanyooɓe ɓen no jogii "dannditorɗi" heewɗi wano talki danndooji neɗɗo kure jogitaaje otomatikiije ɗe zaragina’en huutorta ɗen. Nde tawnoo hiɓe haaɗtini hoolaare e ɗin "dannditorɗi", tinnaare maɓɓe nden e cuucal maɓɓe ngal no yoni ko farfartina ɓen aawaseeɓe taƴooɓe ɗate. Alhaali ruggiyankeeɓe ɓen ko gila duuɓi 90iiji fuɗɗii RCA (ndenndaandi Santarafirik, konngol fuluɗo on). Jooni o ɓurtii saɗtude sabu anngal tabital leydi ndin to baŋŋe dawrugol e ŋakkude laamu mayri huɓindaade nokkuure mawnde e keeriindi mayri. Zaragina’en ko ɓuri heewde kon hino tawaa e maɓɓe mojobe suufaaɓe murtuɓe iwruɓe Caad kono hino tawee kadi koninkooɓe jeytal hoore wallunooɓe hooreejo-leydi jooni on, .dum ko Francois Bozize, fewndo wippungo laamu makko ngon nyannde 15 mbooyi 2003. Ɓayri non laamɗo on humnaali fodoore mum nde o hewtunoo to laamu, ɓe tawi ko maa ɓe ɗaɓɓana hoore maɓɓe nguure, ko non ɓe naatiri e nder aawasaagal heeroriingal kippugu. Haa jooni dawla Santarafirik on heɓtinaali laanyooɓe ɓen, ɓe alaa sarti fuf maa kisal renndoyankewal fuf. Ko barki Alla e dokke aynooɓe luttuɓe ɓen kanyum e alkaaliiɓe kominji ngaynaaku ɗin si hiɓe waawde yoɓude golleeji maɓɓe tabintinirɗi kisal ngal.

Ngam tabintinde kisal nokkuuje oorirɗe ɗen, no waɗɗii mojobe laanyooɓe ɓen yiilagol to ladde saa’i kala. Sabu haanaa ka ruggiyankeeɓe ɓen accanee fooftere.

Ko Yuusufa Ɓii Jaado woni laamɗo mojobere laanyooɓe Bokolbo, himo hebilanaade yiilanduru tabintingol kisal fodde yoga e balɗe. Ko o yaltataa kon fuf maa ko o piiridetee kon fuf, kanko e yimɓe makko ɓen hay mbuuɗu ɓe ittantaake. Ko karahan alkaaliiɓe kominji ngaynaaku ɗin jaɓirta fawtaade depansiiji maɓɓe ɗin.

Ɗum e wonde ko o suka, o tawaama e haɓooji ɗuuɗuɗi.

Ko alkaaliiɓe kominji oornde ɗin woni koohankaaku Fulɓe ɓen e kala diiwal RCA. Ko kamɓe rerɗini e sincugol mojobe laanyooɓe ɓen kanyum e njoɓdi maɓɓe. Ɓayri dawla on ittantaa ɓe hay batte, ko alkaaliiɓe ɓen fawtii laanyooɓe ɓen e battane pehe famɗuɗe ɗe ɓe jogii ɗen.

Aynooɓe ɓen ko ka buruure woni ko ɓuri kon e hitaande nden, ko fii oornugol na’i ɗin. Nde tawnoo hiɓe woɗɗii koɗooli ɗin, yanugol e maɓɓe no weeɓani zaragina’en. Daakagol mojobe laanyooɓe ɓen e diiwal ngal wonanii ɓe deeƴere ɓernde mawnde.

Kala galle Pullo yi’ii fitinaaji zaragina’en e battane ngaluuji maɓɓe e ɓalli maɓɓe. Musidal Arɗo Abdu ngal waranaama ko heewi e nder ngoo haɓo, wano banndiraawo makko gorko Daawuuda, laatinooɗo hooreejo laanyooɓe Ndasima ɓen, on ko maaynooɗo e hitaande 2004 e nder haɓre heɓtugol fayɓe 9 nanngaaɓe.

Laanyooɓe ɓen fuf ko juulɓe ko ɗum waɗi hiɓe yaakori fota wonaa seeɗa ballal Alla ngal e nder ngon haɓo. Ruggiyankeeɓe yi’aama hedde keerol Waka, ɗum ko wa balɗe ɗiɗi yahdu koyɗe daakorde maɓɓe nden; Dayru e mojobere mum nden no fokkitani yiilanduru ndu yontere hiɓe accani ɓeynguure maɓɓe nden buuɗi 400 cfa (3€) tun.

No waɗɗii Fulɓe ɓen ittude kaalsi maa yiitande hoore maɓɓe feere hay fii moƴƴingol njogitaari hesiri.

Jooni non laanyooɓe ɓen arii fowtagol ka wuro. jom coggal ngal hirsii nagge fii jaɓɓagol ɓe, laanyooɓe ɓen wannyii nge fii heɓugol njooɓa balɗe arooje ɗen.

Ko adii kala fokkitangol yiilanduru, laanyooɓe ɓen mooɓoto juula du’oo.

E hitaande 2004, e nder haɓo wooto, laanyooɓe ɓe artirno hoore zaraginaajo gooto fii teentinangol laamu ngun kelɗere golle maɓɓe, ngun laamu no salanii ɓe haa jooni heɓtingol ɓe e laawol ngomnankewol.

Ndasima, kawtal Aurafrique fiɓii annuyee noddugol laanyooɓe ɓen fii danndugol oogirɗe maɓɓe ɗen e masinji maɓɓe ɗin.

Nde laanyooɓe ɓen no tiindoo ayɓe maɓɓe jogiiɓe jogitaaje otomatikiije, ko nyeenyal maɓɓe ngal tun ɓe waawi hoolorde fii bonnugol feere zaragina’en ɓe pehe ɓurtuɗe yeɗɗude.

Doole laanyooɓe ɓen ko ɓuri kon ko e huutorgol kure-ɓaaru ɗen woni. Ɗen ko yolleteeɗe e huunde jillaande e tooke mboddi dartinooje yiilanduru ƴiiƴam ɗam e nder yoga e hojomaaji ɗe accantaa zaragina’en barminaaɓe ɓen daɗugol.

Haa jooni dawla Santarafirik on heɓtinaali laanyooɓe ɓen kono perefee Waka on ɓurtoowo ɓe tammbitaade sincanii ɓe waɗii duuɓi seeɗa kartal ngomnankewal innaangal kartal liddu zaragina’en.

E kuɗol Teddy Seguin

iwdi: http://www.teddyseguin.com/dotclear/index.php?2008/03/11/17-les-archers-peuls-de-centrafrique